Perinnönjaon pohjana toimii perukirja. Perukirjasta selviää, ketkä ovat perillisiä ja mitä omaisuutta he perivät. Perinnönjaolle ei ole laissa säädettyä määräaikaa. On täysin pesän osakkaiden päätettävissä, koska pesä jaetaan ja jaetaanko se kokonaan vai kenties osittain.
Ennen perinnönjakoa tehdään ositus, mikäli perittävä kuollessaan oli naimisissa. Osituksen jälkeinen omaisuus jaetaan perillisten kesken.
Lähtökohtaisesti kukin perillinen perii omaisuuden tasaosuuksin, mikäli testamentissa ei toisin ole määrätty. Samoin mikäli testamentista ei muuta ilmene, perilliset voivat jakaa omaisuuden keskenään siten kuin haluavat. Yksi voi ottaa asunnon, toinen kesämökin ja kolmas pörssiosakkeet ja rahastot. Tai kaikki tai osa omaisuudesta myydään ja rahat jaetaan. Myyntiä harkittaessa kannattaa selvittää mm. myyntivoittoveroseuraamukset. Mikäli sama esine tai omaisuus jaetaan usealle perilliselle, joiden kesken näin syntyy yhteisomistus, on otettava huomioon, miten omaisuuden konkreettinen käyttö onnistuu vai onnistuuko mitenkään. Keskenään kovin eripuraisille perillisille ei välttämättä kannata jakaa esim. kesämökkiä yhteisesti omistettavaksi.
Perinnönjaossa voidaan käyttää myös ns. pesän ulkopuolisia varoja, mikäli omaisuutta ei muuten saada fiksusti ja tasapuolisesti perillisten kesken jaettua. Tällöinkin on huomioitava veroseuraamukset. Perinnönjako ei aiheuta uusia perintöveroja, vaan perintöverot maksetaan perukirjan perusteella.
Perinnönjaosta laaditaan kirjallinen perinnönjakosopimus, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa. Perinnönjakokirjan perusteella omaisuus voidaan siirtää sen nimiin, joka sen on jaossa saanut.
Perinnönjako voidaan tehdä osapuolten kesken ns. sopimusjakona tai, jos sopimukseen ei päästä, pesänjakajan tekemänä ns. toimitusjakona.